Marengit

Eräänä kivana maanantaina ajattelin kokeilla marenkien tekoa.

Kuka keksi, että se olisi hirveän vaikeaa? Oikeasti. Olen kuullut kauhutarinoita ja minua on peloteltu, että tätä ei kyllä kukaan osaa. Ei se niin vaikeaa ole, usko pois. En ole mestarileipuri enkä noudata koskaan ohjeita mutta osasin kuitenkin.

Katselin siis netistä muutamia reseptejä ja muokkasin niistä omani:

4 kananmunan valkuaista

2 dl sokeria 

ripaus kanelia (ihan vain tuoksun takia, ei se valmiissa marengissa juuri maistu, ainakaan jos sitä laittaa vain vähän)

Vatkataan vain ainekset. 

Vatkataan kauan.

 Niin, että taikina on jäykkää, eikä valu kulhosta jos sitä kääntelee ja vääntelee.

Sitten asetellaan pellille lusikoilla tai pursottimella. Pursottimella tulisi kauniimpia ja varmaan vähän tiiviimpiä marenkeja, mutta en omista sellaista.

Laitetaan 100-125 asteiseen uuniin noin tunniksi tai vähän reiluksikin, jonka jälkeen voi vaikka avata luukun raolleen ja antaa siellä hitaasti jäähtyä ja vielä tekeytyä, jopa yön ylikin.

Nämä jättimarengit jäävät tuossa tunnissa sisältä pehmeiksi, pienemmät (n.teelusikallinen taikinaa) paistuivat koviksi. Tästä taikinamäärästä riitti yhteen pellilliseen molempia. On makuasia, tykkääkö pehmeistä vai kovista marengeista.

Ja tättärää. Suussa sulavainen makea namupalahan se siinä. (:

Ainoa ongelmani on, mitä tehdä munan keltuaisilla..?