lauantai 16. helmikuuta 2013

Lapsuuden unelma

Miten pitkä aika onkaan siitä, kun viimeksi sain kunnollisen spontaanin koruidean ja jaksoin toteuttaa sen..! Ostin pari viikkoa sitten kaulakoon memory wirea, jota olen kokeillut jo pariinkin otteeseen saamatta aikaiseksi mitään erityisen nättiä. Tänään sitten idea pupalhti päähän, jotain, jota olen halunnut tehdä siitä asti kun koruilun aloitin. Jotain, mitä olen kokeillut monituisia kertoja eri materiaaleilla onnistumatta. Jotain, mikä tarvitsee juuri tuota memory wirea.
Hurja himo kokeilla tätä lähtee lapsuudestani. Muistan omistaneeni maailman kauneimman kaulakorun, jossa oli tämän tekemäni tapainen malli. Se koru oli jo tummunut ja vähän rikkinäinen, kun sen kirpparilta ostin, mutta pidin sitä silti hurjan ylpeänä. Nyt onnistuin viimein toistamaan tuon korun hengen. (:

Tämä ketjuista muodostuva kolmion muoto oli siis se, mihin rakastuin lapsena. Se on runsas, mutta kuitenkin kevyt ja hento. Näyttävä, mutta siro. 

Memory wirella tämä siis vihdoin onnistui, kun pohja on tasainen ja pysyy muodossaan, ja asettuu kaulalla oikeaan kohtaan.

Ketjujen välissä on hopeanväiset helmet, jotka erottelevat ketjut juuri sopivan matkan päähän toisistaan. 


Olen hurjan tyytyväinen, kun sain vihdoin tämän tehtyä. (:




6 kommenttia:

  1. Hieno,onneksi olkoon! Kannattaa aina yrittää uudestaan,jos ei heti saa mieleistään. Tää on ihan juhlakoru!

    VastaaPoista
  2. Todella kaunis:). Tykkään tämän tyylisistä koruista,

    VastaaPoista
  3. hyvin onnistuit :) koru on yksinkertainen, mutta silti runsaan oloinen, ja varmasti monikäyttöinen

    VastaaPoista